Kennel Notus

Elämäni ensimmäinen ”suuri” koira oli tätini mustavalkoinen rakastettava cokerspanieli Dixie. Cokerspanielilla on vielä nykyisinkin erityinen paikka sydämessäni, vaikka itse en ole koskaan cokeria hankkinutkaan. Lapsuuteni perheeseen tuli 70-luvun loppupuolella tiibetinspanieli Sandra. Myöhemmin koiria oli jo neljässä sukupolvessa, kun Sandraa seurasivat Netta, Emma ja Eetu. Kipinä koirankasvatukseen ja näyttelytoimintaan syntyi 80-luvun alkupuolella näiden tiibetiläisten myötä. Täysi-ikäiseksi tultuani suoritin kasvattajan peruskurssin ja anoin kennelnimen Notus.

Jounin kanssa hankimme enimmäiseksi yhteiseksi koiraksi Alma-mastiffin keväällä 1989. Mastiffeja olen kennelnimelläni kasvattanut 3 pentuetta. Loppuvuodesta 1989 mietimme, mikä olisi sopiva ”pienisuuri” koira mastiffin seuraksi ja niin perheeseemme saapui ensimmäinen cairnterrierimme Viivi. Vaikka Viivin elämää varjostikin sairastelu, teki tämä ilopilleri luonteellaan meihin lähtemättömän vaikutuksen.

Varsinaisen cairnterrierin kasvatuksen katson alkaneen kantanarttuni Aunen (Lucky Moon`s Face The Music) ensimmäisen pentueen myötä tammikuussa 2000. Nykyisin elämäämme sulostuttaa Aunen lisäksi hänen tyttärensä Tyyne ja Penni sekä villikkoprinsessat Irma ja Mimmi.

Cairnterrieri on osoittautunut lapsiperheen koirana loistavaksi valinnaksi. Haluan, että koirat ovat perheessämme yksilöitä, joten koirien määrää kotona ei voi enää paljonkaan kasvattaa. Työskentelen Kuopion yliopistollisen sairaalan synnytyssalissa uuden elämän alkulähteillä. Johtuneeko ammatistani, kuka tietää, että koirankasvatus on tullut rakkaaksi harrastukseksi ja pentujen syntymä ja kehityksen seuraaminen on aina yhtä ihmeellinen tapahtuma. Omia lapsia meillä on viisi: esikoinen Maija s.89 aloittelee jo omaa itsenäistä elämäänsä. Kotona asuvat vielä Veikko s.91, Eino s.93, Helmi s.99 ja Martti s.01. Joten kuvaavaa on, että perheeseemme on aina kuulunut lapsia ja koiria. Tässä porukassa ei pääse aika pitkäksi käymään…

 

 

Webdesign by FaunArt - 2008